DSC_2943_ceg_2.jpg

KALAALLIT NUNAAT

sermimik qalligaanngitsoq

ilusaata aappassaanut tikilluarit

 

Kapitalit kalaallisut matuma ataani aakkit

(kapitalit tamarmik august 2021 sioqqullugu saqqummersinneqassapput)

Kalaallisuunngortitsisoq: Kuupik V. Kleist

Kalaallisuuanik kukkunersiuisoq: Carl Christian Olsen

Aallarniut

Ilusaata aappaannut tikilluarit

Kalaallit Nunaat assiliisartunut pilerinarluinnartuuvoq. Inuit, nersutit timmissallu tamarmik atuakkiani assigiinngitsuni uppernarsaasersugaapput. Nunat alianaatsorsuit imaluunniit qaarsut meqquitsut tunuliaqutaagajuttarput. Atuagaq una Kalaallit Nunaata sermeqanngitsortaanut oqaasertamigut assitigullu tunngatitaavoq.

Kalaallit Nunaata sermeqanngitsortaa arlalitsigut qeriuaannartumit nunap iluaniittumit sunnigaavoq. Atuakkiap matuma aallaavigaa nunaminertat qeriuaannartortallit allanngorartuusut paasiniassallugit. Tamakku nunaminertat siullermeerluni takuneranni immaqa nunaminertat taamaattut allanngujuitsuusutut isigineqarsinnaasarput, qaqqat portusuut takussaasarmata – naak ukiuni tusintilikkaani nungujartorsimagaluartut ...

Atuarneqarsinnaasut allat:

DSC_0240_ceg.jpg

Silap pissusaa allanngorartoq

Kalaallit Nunaat qorsuusimavoq

 

Ukiut millionit marluk matuma siorna Kalaallit Nunaat kujasinnerusumiissimavoq, aasakkut agguaqatigiisillugu 10 °C qaangerlugu kiassimatigivoq. Orpiit sullerngillu sinnerinik nassaarnikkut uppernarsineqarpoq, Kalaallit Nunaanni ilaatigut orpippassuaqarsimasoq, soorlu Europap avannaani ullutsinni takusinnaasatsitut. Ullumikkut tamanna takorlooruminaappoq.

Ukiut millionit marluk kingulliit ingerlaneranni sermersuaqartarnerani, Kalaallit Nunaanni Sermersuaq nuttarsimaqaaq. Sermersuaqarnerup kingulliup naajartornerani Sermersuaq imaani avasissumut killissimavoq, nunalu taamanili sermermit issoqisumik qalligaasimaneq ajortoq annikittuaraavoq. Tamakku ikittuinnannguit avinngarusimasut tassaasimapput qaqqat portusuut nuui sermimit nuisasut (nunatat), imaluunniit qaqqat oqquanniissimasut. Ukiut 12.000-it matuma siorna nuna nuisalerpoq, silap kissakkiartornerata kinguneranik sermersuaq ...

Atuarneqarsinnaasut allat:

DSC_0544_ceg.jpg

Nuna nuititertoq

Qeriuaannartup isertugaatai

Qeriuaannartoq tassaavoq issoq imaluunniit kinnerit, sivikinnerpaamik ukiuni marlunni atasuinnarmik qerinartumiittut nillernerusumiittulluunniit. Nunarsuup affaani avannarlermi nunap 25%-igajaa qeriuaannartuuvoq, nunamilu tamaani nunarsuarmi kulstoffip uumassusilinneersup issumiittup affangajaa ippoq. Tamatuma ilaminiinnanngualuunniit uumassusilinnit tappiorannartunit kissatsitsisartumik silaannanngortinneqaraluarpat (kuldioxid imaluunniit metani), nunarsuarmi silaannarmut kissatsitsisartumut sunniuteqassagaluarpoq. Kisiannili aamma nalunngilarput, nunap qeriuaannartup qalliup kulstoffi qangarnisaq akorigaa, siusinnerusukkut kiannerulertarnerani anillassimanngitsoq, soorlu ukiut 5000-it matuma siorna, issittup taamani ilimagineqartutut ukiuni 1000-ni ullumikkumiit kiannerusimanerunerata nalaani. Taamaammat apeqqutit annerit ilagaat, silap pissusaata allanngoriartorneranik pissuteqartumik, kulstoffi silaannanngorluni kissatsitsisartoq qanoq annertutigisoq qanorlu pilertortigisumik nunamit qeriuaannartumiit aniajumaarnersoq?

 

Nunap qeriuaannartup Issittumi pisartut arlallit patajaallisartarpai. Nuna qeriuaannartoq aakkaangat, imeq tassannga pinngortoq kuuttarpoq, nunap ilaa nakkaattarpoq, pinngortitap nunamik neriuinera annertusisarpoq, issumilu allanngoriartornerit sukkatsittarlutik. Nunap aseroriartornera sumiiffippassuarni annertuunik kinguneqarsimavoq, inoqarfinnilu soorlu illut, ruujorit, aqquserngit eqqaaveqarfiillu aalaqqatulersarput aserorlutilluunniit. ....

Atuarneqarsinnaasut allat:

DSC_0123_ceg.jpg

Oqaluttuarisaaneq qerisoq

Marulluk qerisoq – ajornerulissallunilu

 

Qillerineq ingerlalluarpoq. Misissugassaq qaqereerlugu passuteruttulerlugu tipimik eqqumiitsumik naamasaqalerpugut. Immitsinnut qiviarpugut – ilumoorsinnaanngilaq ilaa?! Tassaana oqaluttuarisaaneq ukiut 4000-nit sinnerlugit qerinikuusoq attakut aakkiartulerminni naamatikkaat – attat qerisimasut aakkiartulersut. Tipit qangaaneersut silaannarimmut nillertumut sermersuarmeersumut akulerupput. Ukiut 4000-it sinnerlugit Kalaallit Nunaat inunnit najorneqarsimavoq, taamanerniilli issip silallu panertup inuusimasut inuunerminni atorsimasaat inooriaasiallu allanngutsaaliorsimavaat. Inuit parngunnikut nassaarineqartarput aamma DNA-t, sakkui, illui attakuilu. Nunap qalliup imertaqarluarnerata taassumalu ataani qeriuaannartoqarnerata tamakkorpassuit, allanik asseqanngitsut asiunaveersissimavaat. Kitaani Ilulissat eqqaanni Qajaa Kangiata Kangerluani tassaalernikuuvoq UNESCO-mit uppernarsagaasumik Nunarsuarmiut Kingornussassaattut isigineqalersoq, ukiuni kingullerni kalaallit siulliit pillugit, misissueqqissaartoqarnerani ilisimasarpassuarnik nassaarpassuarnillu aallerfiusut pingaarnersaannut ilaapput.

 

Qajaami inuit siulliullutik najugallit tassaapput Saqqaq-kulturip nalaani inuusut. Najugassatut piukkutaat tassaavoq sikup, ...

 

Atuarneqarsinnaasut allat:

DSC_0702_ceg.jpg

Sermimiit imaanut

Erngup aqqutai nalunartut 

Kalaallit Nunaanni aputip sialuullu nakkartartup annersaa sermersuarmut aputitut nakkartarpoq. Tamatuma kingorna ilaatigut aatsaat ukiut 100.000-it qaangiunneranni sermiulluni imaanut apuussinnaasarpoq. Sermip imaanut ingerlaarnermini nuna aqqusaakkani neriorlugu ilusilersortarpaa. Sermit nunamiittut aakkaangata, imeq annertooq taassumalu nassatarpassui nunameersut, aasap naatsup ingerlanerani pinngortarput. 


Tamatuma saniatigut aput, ukiukkut apussinerni katersuuttartoq, upernaakkullu kuunni imeqartitsinerpaasartoq nakkartarpoq. Aasaanerani siallertarnera aamma pingaaruteqarpoq. Pingaartumik sialligaatsiartillugu sialuup nuna sisoortissinnaasarpaa, aammalu imeq nassaataalu annertunerusut nunamut appasinnerusumut kuugussinnaasarlugit. Sinerissamut qanilliartornermi nuna siaartarpoq, kuuit silinnerulersarput erngullu kuunnera sukkaannerulersarluni. Erngup nassatai annerit kivipallattarput ...

Atuarneqarsinnaasut allat:

DSC_0201_ceg.jpg

Naasut naleqqussartarnerat

Naasut – nunap silaannaallu attaveqaataat

 

The Aasaanerani ukiaaneranilu nunami naasorpassuit qalipaaterpassuillu uissuummisitsillutillu nuannaartitsisarput, maani inuusunut tikeraanullu. Nunamut kusassaataallutillu naasorpassuit tassaapput, issup silaannarsuullu akornanni atassutaasut. Nuna inuussutissarpassualik, silamullu silaannarnik kissatsitsisartunik pingaarutilinnik, soorlu erngup aalaanik, kuldioxidimik metanimillu  nassatalimmut, attavilerlugu. Naasut qanoq pingaaruteqartiginerannut assersuutissatsialaasoq tassaavoq naajartornerminni silaannarmiit kuldioxidimik tigooraasinnaanerat. Taamaalillutik naasut kulstoffi katersortarpaat, kingusinnerusukkut nunami katersuussinnaasut imaluunniit naasut arrortinneqaraangata silaannarmut anillattartut. Naasut alliartornerat kingornalu toqujartornerat silap pissusaata allanngoriartornerata sunnerpaa, taamaammat naajartornerup toqujartortarnerullu qanoq oqimaaqatigiitsiginerat soqutigineqartorujussuuvoq – minnerunngitsumik Issittumi.  
 

Immikkoortumi uani naasut naajartortarnerat silap pissusaata allanngorarneranut qanoq atanerat sammineqarpoq. Ilisimatusarnikkut paasisat nutaat takutippaat, ilaatigut naasut sorlaasa matumani qanoq sunniuteqartarnerat takkuitsoorneqarsimasoq. Naasuni kulstoffi annerpaaq sorlaanniittarpoq, paasineqarporli naasut sorlaat alliartuinnartartut nunalluunniit qaavani naasut ukiornissaanut piareersalereeraluartut. Tassa manna tikillugu naatsorsuutigineqartumiit naasut kulstoffimik  ...

Atuarneqarsinnaasut allat:

DSC_3357 Disko_ceg.jpg

Naggorisaaneq – ullumi siunissamilu

Nunatsinni savat

Kukkukuut savallu nipaannit ullaakkut itersagaaneq Kalaallit Nunaanni qaqutigoortuuvoq, Igaligumili Nunatta kujataani taamaappoq. Ungalut ajulaarnerat pissutigalugu svat ilaat nunaqarfeeqqamut apuussinnaasimapput. Qimmit savalerinermi atorneqartartut eqiasuppalullutik qiviallattaavaat. Qimmit sulissaqqaarput. Ukiunngilaattaani savat katersorneqassapput, savaaqqat toqoraavimmukaanneqassapput, savallu arnaviat savat inaanniissallutik.

Kalaallit Nunaanni savaateqarneq noorliit aallartippaat. Taamani ukiut 1000-it sinnerlugit matuma siorna – soorlu ullumikkut – savat amerlassusaat, ukiuunerani nerukkatissanik savaateqarfiup eqqaani naatitsisinnaaneq naapertorlugu amerlassusilertariaqartarput. Naarsaatinit pissarsiarineqarsinnaasut silap pissusaanit nunallu qanoq issusianit aalajangerneqartarpoq. Kujataani silap ...

 

Atuarneqarsinnaasut allat:

panorama_0442_43_44.jpg

Issittumi metani

Metaneqarneranik naatsorsutit ilumoorpat?

Metani tassaavoq kulbrintit ilaat. Kulstoffip atomia brintip atomiinut sisamanut nippusimavoq (CH4), inip kissarneraniikkaangami naqitseranilu silaannaasarluni. Metan uumassisilinnit tappiorannartunit pilersinneqartarpoq, ilaatigut nunap iluani iltitaqanngitsumik uumassusillit arroriartorneranni (anaerob). Tamanna pissutigalugu aamma taaneqartarpoq sumpgas (masarsuup gassia) imaluunniit naturgas (pinngortitap gassia). Metanip silaannarmiittup ilarujussusia inuit piliaraat; pingaartumik naggorissaanermiit. Metan aamma tassaavoq silaannaat kissatsitsisartut ilaat, kuldioxid-imit (CO2) 25-30-riaammik sakkortunerusoq. Ukiut 200-it kingulliit ingerlaneranni silaannaap metanimik akoqarnera marloriaatit sinnerlugit annertuseriarsimavoq 0,8-miit 1,8 ppm-mut (parts per million). Silaannaap metanimik akoqarnera 1998-imiit 2008-mut allanngorpiarsimanngilaq, 2008-lli kingorna qaffakkiartoqqilersimalluni.

 

Issittumi nunap piffissami kingullermi kissannera qeriuaannartup aakkiartulerneranik kinguneqarpoq. Aakkiartulernerup kinguneranik nunap ilaa nakkaappoq. Qeriuaannartoq  ...

Atuarneqarsinnaasut allat:

DSC_1217_Zack12.jpg

Issittumi inoqajuitsoq

Kalaallit Nunaata avannaa

Timmisartoq qangattarpoq, qulaavalerparpullu nuna sermimit qalligaanngitsoq, assilissatut katitikkatut isikkulik, sermersuaq kangerlummut tungutsorissumut tarrarsortoq. Eqqarsaatit erfalapput, timmisartoq avannamut aallarpoq, siunnerfigalugu Kalaallit Nunaata sermeqanngitsortaata avannarlersaa – Peary Land. Kujataani naggorissuunera qaangiuppoq, nunalu ersarinnerusutut naakitsaannerusutullu ippoq. Qaqqat sivingarngi seqernup qinngornerisa kajortuutippaat, nunallu neriorneqarnera ima sakkortutigaaq, naasut ataasiakkaaginnaat maani naasinnaallutik. Nunap manissortaa aamma nasoqarpasinngilaq – anorip nillertup aput tingittarpaa, naasullu ikittuinnaat pinngortitap nukiinut akiuussinnaapput. Aasakkut Danmarkimi upernaap kiassusaatut kiassinnaasarpoq, nunali amerlasuutigut panertuusarpoq, ilaatigullu taratsumit qalippersimanerit takussaasarput, aasakkut qulaaniit nakkartut aalannguuttumit annikinnerusarmata. Sulili uumasoqarpoq. Uumaffigiuminaakkaluaqisuni uumassusillit tapiorannartut, pupiit, issuatsiaat, naasut uumasuaqqallu qanoq ilillutik uumaannarnissartik qulakkeersimavaat, tamatumalu saniatigut uumaasusilippassuaqarfeqarpoq, soorlu kujasinnerusuni tamakku takussaasartut...

Atuarneqarsinnaasut allat:

DSC_0783_ceg.jpg